Buenos Aires kuvina

Paikallisten taiteilijoiden kädenjälki näkyi metroissa

Täällä puurakentaminen on viety vielä astetta pidemmälle - rullaportaatkin tehdään puusta!

Sillatkaan eivät enää riitä

Recoletan hautuumaalla

Ja hautausmaan kulkukissat ja kissanainen

Joku on ottanut hautaan mukaansa maallisen omaisuutensa

Tuomaksen synttärit

Hanne ja virus

Puerto Madero illalla

Hanne ja sarjakuvasankari Mafalda

Casa Rosa

Obeliski

Sorsa

Muutama kaista

Koirien ulkoiluttajat hommissaan

Japanilainen puutarha

Kukka

Opiskelemassa

Hannenkin suoritus hyväksyttiin

Show

Turpo, Urpo ja Empanada, yksi puuttuu kuvasta

Päivä nähtävyyksiä ihmettelemässä

Eilen illalla lähdettiin syömään kantapaikkaamme (käytiin jo toista kertaa) La Plataan, joka sijaitsee San Telmon kaupunginosassa kadulla nimeltä Chile. Piti vain käydä vähän syömässä, mutta tarjoilijat muisti meidät viime kerrasta ja pöytään tuli ilmaiseksi muutamat lasit skumppaa ja eihän niitä juomattakaan kehdannut jättää! Ruuan kanssa nautittiin vielä lasilliset punkkua, joka täällä tarkoittaa noin 32cl:n kaatoa.. Ruoka oli taas erinomaista ja ravintolaa voimme suositella lämpimästi! Etenkin sisäfilepihvi (jaoimme yhden noin 300g ~ 10€) ja papa del plata, eli talon spesiaali uuniperuna, chimichurrin kanssa olivat loistavia.

Maanantaina lähdimme tallustelemaan pitkin b.a:n katuja. Tutustuimme keskustan, San Telmon ja Puerto Maderon nähtävyyksiin ja kävelimme itsemme näännyksiin.

Joku paikallinen sarjakuvasankari

Keskustassa kävimme majoneesiaukiolla (Plaza del mayo), joka oli jostain syystä rajattu puoliksi mellakka-aidoilla ja paikalla parveili paljon poliiseja. Aukion laidalla oli pinkki talo (Casa Rosada), jossa Evita piti aikoinaan toimistoaan.. En sitten tiedä liittyikö poliisien määrä jotenkin eilisiin vaaleihin vai hengaako he paikalla jatkuvasti..

Poliisit ja evitan wanha toimisto

Puerto Madero vaikuttaa tosi mukavalta paikalta, joskin vähän kalliilta. Kaupunginosa on ihan erilainen muuhun kaupunkiin verrattuna tai ainakin siltä osin mitä me olemme muutaman päivän aikana nähneet.. 

Paikallinen Aurajoki ja folkkari

Joku puisto

Etsi kuvasta tangoa tanssiva pari

Puistoja, pilvenpiirtäjiä ja jokiranta täynnä kahviloita, klubeja ja ravintoloita. Lounaalla kävimme Sushiclubilla (Gabyn suositus) ja sushi oli kyllä parasta ikinä. Sushipaikka tosin oli vähän fiinimpi kun osasimme odottaa, mutta olisi se pariskunnan tietäen pitänyt arvatakin :)

Sushilla

Huomenna olisi luvassa tangoshow sekä tangotunti opettajan johdolla ja sitä ennen ajateltiin mennä tutustumaan Palermoon ja hakemaan sen pubeista vähän rohkaisua..

Juhlimista, darraa ja päivämatka Uruguaihin

Lähdettiin perjantai-iltana ulos syömään ajatuksena nähdä Carlosta ja Gabrielia. Kerrankin yritettiin leikkiä paikallisia ja tähdättiin ravintolaan kympiksi. Perimätiedon mukaan kymmentä ennen ravintoloissa illallista syö vain turistit ja ennen kahta baariin ei kannata mennä (osa aukeaakin vasta kahdelta ja on yhdeksään auki). Hieno maa! :) Otettiin siis alle taksi ja suunnattiin kohti italialaista ravintolaa, joka löytyi Recolan kaupunginosasta.

Ruoka oli hyvää, joskaan ei ihan niin hyvää, mitä perjantaina oltiin saatu lautaselle. Paikka oli myös paikallisten julkimoiden suosiossa ja ravintolassa törmättiin johonkin vanhaan poliitikkoon sekä oopperalaulajaan. Löydettiin myös kaverit ravintolasta ja jatkettiin heidän kanssaan iltaa kohti Puerto Maderon kaupunginosasta löytyvää klubia. Ilmeisesti täällä ei ole niin tarkkaa ajaako autoa muutaman ottaneena vai ei, nimittäin matka klubille taitettiin Carloksen uudella autolla.

Klubille päästyä pöytä järjestyi nopeasti ja skumppa virtasi - Tuomas onnistui yhden lasillisen kaatamaan myös isäntiemme päälle, hups. Pääsimme myös tervehtimään ravintolan omistajia ja muita tärkeitä ihmisiä. Yö kului juoden ja tanssien, mutta neljän aikoihin iski väsymys ja lähdettiin kotiin, kun vielä klubi oli aivan tupaten täynnä paikallisia juhlijoita.

Kahden päivän juhliminen putkeen kostautui ja lauantai oli ensimmäistä kertaa reissussa varsinainen krapulapäivä. Sopivasti myös hostellin vaihto oli päädytty tekemään samana päivänä ja se ei ollut hyvä juttu.. Päivä meni kaupungilla vaeltaen ja heti huoneen saannin jälkeen päädyttiin jatkamaan unia muutaman tunnin. Illallakin oli vielä vähän vetämätön olo, joten päätettiin lähteä leffaan, kun muuhun ei kerran kyetty.. Hanne oli myös jälleen kipeä, siis flunssankin vuoksi. Elokuvaksi valikoitu Captain Philips, joka oli erinomainen elokuva, mutta ensi kerralla pitää muistaa valita sellainen, jossa puhutaan pelkästään englantia.. Meni nimittäin somaliankieliset pätkät ihan ohi.. :)

Sunnuntaina lähdettiin aamulla aikaisin päivämatkalle Uruguaihin. Oltiin vähän huolimattomasti katsottu bussien aikataulut, tai siis katsottiin niitä lähtöä edeltävänä iltana pikaisesti, ja vasta putouksilta lähdettäessä huomattiin, että meillähän on melkein viikko aikaa Buenos Airesissa ja johonkin se aika piti käyttää. Laivamatka Uruguain Coloniaan kesti yhden tunnin ja maksoi 450 paikallista (56€) per naama. Laiva oli Colonia expressin ihan moderni katamaraani ja matka sujui hyvin vaikka mitään ravintolaa sieltä ei löytynytkään..

Colonia del sacramento oli ihan viehättävä pieni kaupunki, jossa tosin päivä riitti ihan hyvin. Katseltiin kaikkia vanhoja rakennuksia, istuskeltiin terasseilla ja nautittiin kauniista päivästä. Yhtenä ohjelmanumerona oli dollareiden metsästys. 

Iguazullu tavattu Juuso kertoi, että dollareita saa Uruguaista nostettua automaatista. Joskin ne voi olla Coloniassa loppu, kun jengi tekee sinne reissuja ihan vain dollareita hakiekseen. Noh, me löydettiin yksi automaatti, jossa niitä oli jäljellä ja tyhjennettiin se - kaikki 600 dollaria oli enää siinäkään ATM:ssä jäljellä ja seuraavat asiakkaat kiitti. Näiden dollareiden käyttö perustuu siihen, että Argentiinan järjetön inflaatio syö ihmisten säästöjä ja kun dollareita ei mistään saa, niin niitä pitää hakea muualta tai ostaa. Normaalisti 1USD vastaa 6 argentiinan ränkylää, mutta kadulla pystyy laittomasti vaihtamaan parhaimmillaan 11-12 kurssiin ja ravintolat antaa dollarista helposti 10 paikallista pesoa. Eli kun se ilta ravintolassa aikaisemmin maksoi 400 ränkylää (50€), niin nyt saman saa 40USD:llä, joka euroissa on jotain 30€? Eli dollareita taskuun, jos tänne on suuntaamassa!

Takaisin päästiin ja nyt väsyneenä lepäillään hostellissa.. Josko vielä illallinen ja sen jälkeen aikaisin nukkumaan, ehkä..

Ensimmäiset päivät Buenos Airesissa takana

Huoneeseen pääsyn jälkeen käytiin pikaisesti suihkussa ja lähdettiin tutustumaan kaupunkiin. Ensin yritettiin bongata Pizza Huttia Tuomaksen syntymäpäivän kunniaksi, mutta eihän sitä tietenkään löytynyt sieltä missä sen kartan mukaan piti olla.. Saimme osaksemme kummeksuvia katseita kun olimme tottuneesti pukeutuneet shortseihin ja t-paitaan, kun paikallisilla oli villakangastakit tai toppatakit päällä. Iltaa kohden alkoi kyllä jo tullakin vilu..

Lounaspaikassa totesimme, että espanjan kielen kunnollinen osaaminen helpottaisi elämää kummasti, mutta viittomakielelläkin pärjättiin. Jokaiseen kysymykseen ei kuitenkaan kannata vastata "si" jos ei ihan tarkkaan olekaan kysymystä ymmärtänyt :) Ruuan jälkeen tutkittiin vähän lp:tä ja huomattiin, että lähellä pitäisi olla joku wanha ja hieno hautausmaa, joten suunnattiin sinne hämmästelemään. Recoletan hautausmaalta löytyi evitan hauta ja sitä aikamme tuijotettua ruvettiin miettimään, että kuka ihme itseasiassa onkaan evita.. :)

Evitan hauta

Joku oli karannut..

Jos tämänkin hautausmaan rahat olisi laitettu paikallisen infrastruktuurin kehittämiseen, niin ehkä vessapaperin voisi laittaa pönttöön..

Hanne kävi yhdessä haudassa sisällä, kun ikkunat kerran oli auki..

Hautausmaan jälkeen suunnattiin ostoskeskukseen, jonka läheltä piti löytyä 3:n erin laivayhtiön konttoria. Konttorit löydettiin ja käytiin selvittämässä hintaa Uruguaihin, jotka pyöri 600-1000$ paikallisen välillä.

Illalla suunnattiin hostellin lähellä olevaan ravintolaan syömään. Pöytää ei kuitenkaan saatu heti, vaan piti jonottaa puolisen tuntia, mutta odotus palkittiin hyvällä ruualla. Saimme pöydän paikallisen pariskunnan, carlos ja gabriel, vierestä ja heidän kanssaan juteltiinkin paljon. Olivat kovin ystävällisiä ja kutsuivat meidät viettämään heidän kanssa iltaa seuraavana päivänä johonkin hienoon klubiin, johon lupasi hoitaa meidät ilmaiseksi sisään.. Muutenkin he olivat ilmeisesti vähän parempiosaisia - kämppiä löytyi miamista ja etelä-argentiinasta, ostospaikaksi meille he suosittelivat b.a:n kaikista ekslusiivisinta ostoskeskusta jne. 

Ilmeisesti sama pariskunta järjesti pienen yllätyksen syntymäpäivän kunniaksi - koko ravintola hoilotti espanjaksi onnittelulaulun ja pöytään ilmestyi kakunpala kynttilöineen sekä pari lasia skumppaa, joita vielä täytettiin illan mittaan. Mukava päivä oli taas takana.

Hyvä ruoka, parempi mieli

Pieni tuikku ja ei vaan sammu

Uudet kaverit

Perjantaiaamulla herättiin orastavaan krapulaan. Hotellin aamupala oli aika perushostellikamaa - vaaleaa leipää, voita, marmelaadia, kahvia ja tuoremehua. Aamupalan jälkeen jäätiin vielä vähän potemaan huoneeseen, kunnes puolenpäivän jälkeen päästiin ylös. Päivä oli aika kolea ja piti pukea farkut jalkaan ja takki päälle, kun ei shortseissa enää tarjennut. Käytiin pikaisesti bookkaamassa sunnuntaille päivämatka Uruguain Coloniaan ja samalla päätettiin vaihtaa lauantaista eteenpäin majoitusta America del sur hostelliin, joka on ihan tämän nykyisen hostellin vieressä.

Päivä meni muuten kaupungilla pyöriessä ja nyt nautitaan hostellilla pari olutta, ennen kuin lähdetään syömään ja klubeilemaan. Yritetään yhyttää eilinen pariskunta, kun Juusosta ei ole mitään kuulunut, mutta saapa katsoa miten käy..

Pihvit halal lihaa?

Ostarissa oli huvipuisto meille pienille

Perillä Buenos Airesissa

Bussimatka Buenos Airesiin kesti vajaat 20h, mutta matka meni yhdessä hujauksessa! Matkustettiin nyt Rio Uruguay nimisen yhtiön bussilla ja toiseksi parhaassa luokassa. Bussi oli kaksi kerroksinen ja yläkerroksessa, jossa istuimme oli 31 istuinta, joten tilaa oli mukavasti. 

Bussissa oli myös tarjoilu, jonka hoiteli kiukkuiset bussiemot. Tarjoilu oli hyvää ja siihen kuului bussiin saapumisen jälkeen leivonnaisia ja limsaa, illallinen ennen nukkumaanmenoa, jonka kruunasi jälkiruoaksi tarjoiltu kuohuviini ja aamulla aamupala kera murukahvin.

Jos taas jostain haluaa valittaa, niin bussi oli tapansa mukaan pari tuntia myöhässä, bussiemot eivät puhuneet sanaakaan englantia ja leffojen äänet tuli suoraan bussin stereoista aika kovaa.. 

Noh, ollaan kuitenkin perillä hostellissa nimeltä Che Argentina hostel suites (40usd per yö) hyvin levätyn yön jälkeen, joten taas jaksaa lähteä tallustelemaan uuden kaupungin katuja.