Kotona

Keskiviikkona saavuttiin Helsinkiin ja kone oli vain 3h myöhässä. Matkatavarat olivat tulleet perille asti ja tullikaan ei meistä kiinnostonut, joten kaikki meni hyvin. 

Tietysti bussi oli juuri lähtenyt ja pääsimme syömään tunniksi aamupalaa picnicciin, joskaan Hannelle ei maistunut johtuen vatsataudista, joka yllätti lennolla.. :(

Bussimatka kotiin Turkuun sujui nukkuen. Tuomiokirkon pysäkillä Raija ja Ilkka olikin jo odottamassa ja auttoi tavaroiden kantamisessa asunnolle. Tuomaksella alkaa heti työt ja Hanne lomailee tammikuun alkuun, elämä ei ole reilua. :(

Hyvää joulua ja parempaa uuttavuotta. Tämä blogi hiljenee seuraavaan matkaan asti..

Shoppailua Miamissa ja kotimatka.. :(

Maanantai, taas saapui aivan liian aikaisin taas.. Ja varsinkin tämä maanantai, reissumme viimeinen maanantai, harmillista.

Päivä lähti käyntiin tutuilla rutiineilla, aamupala, aamukahvi terassilla ja rannalle - tähän voisi ehkä jopa tottua. Päivä ei ollut kuitenkaan niin lämmin kuin eilen ja muutaman tunnin värjöttelyn jälkeen lähdettiin lounaan kautta hotellille.

Hotellilta suunnattiin mällikauppaan, josta mukaan tarttui ipad air. Rahaa kun ei vielä tarpeeksi oltu saatu kulutettua, niin seuraavaksi kohteeksi valikoitui vähän liian fancy balharbour ostoskeskus. Mitään ei onneksi tarttunut mukaan ja matka jatkui kohti dolphin mallia.

Ensimmäistä kertaa saatiin osamme Miamin ruuhkista, matka ostoskeskukseen kesti melkein 1,5h ja matkaa oli kaikki 30km tjsp. 

Ostoskeskuksessa Hannen lempimerkiksi valikoitui mk, yksi laukku lisää. :) toisaalta jos täältä saa merkkilaukun, joka on nahkaa, alle 200 dollarin, niin ehkä se sitten on halpa. Tuomaksen merkiksi taas on valikoitunut th. Niitä paitoja on ostettu toista kymmentä..

Kotimatkalla ruuhkat oli jo väistyneet tieltämme ja matkaan kului vajaa 20 minuuttia.. Enää oli vuorossa illallinen, viimeinen illallinen. Käytiin ocean drivella testaamassa hummeria, hyvää oli! Isoimman vaikutuksen teki kuitenkin surkea palvelu, jonka kruunasi tarjoilijan täysin ilman syytä tullut loppu kommentti "asshole". Ennen kommenttia oli jo käyty sulkemassa kaasulämmitys yms. :) Ravintolan nimi oli joku, jonka nimi ehkä joskus palautuu mieleen.

Tiistai, paska päivä. Ehkä kuitenkin vain ja ainoastaan siitä syystä, että reissu päättyy. Viimeinen aamu Miamissa sujui varsin tylsissä merkeissä. Tavarat pakettiin, auto alle (katto auki kentälle, tietysti), ajo kentälle, chekkaus sisään, turvatarkastus, ruokaa ja olutta TG:ssä (Hannelle ei olut maistunut..), odottelua, odottelua, odottelua ja koneeseen pääsy. Lento meni nukkuessa, fiksua. Varsinkin kun edessä on yö lento jfk-hki..

Nykissä viime hetken shoppailut ja koneeseen tai sitten ei. Kone oli vajaat kaksi tuntia myöhässä, jippii! Koneeseen pääsyn jälkeen tuomas yritti ottaa pikku tumut ennen yötä, mutta tälläkään lennolla juomat ei kuulu hintaan, O-ou! Emon kanssa juteltua tuli selväksi, että kaksi yhteyttä ei pidä sisällään tarjoilua - Hki - bkk ja Hki - jfk. Miten sattuikin, että ne on ainoat Finnairin kaukolennot joita ollaan käytetty..

Ensin kentällä pelotti meneekö kamat painorajoituksiin, mutta niistä selvittiin pakkaamalla kaikista painavin kässäreihin. Nyt matkalla kohti Helsinkiä jännittää joudummeko viettämään aikaa tullin seurassa vai ei. Toivotaan parasta. :)

Ihanaa palata Suomeen loskapaskaan ja mennä takaisin töihin. No joo, myönnetään - Ihan kiva nähdä teitä kaikkia pitkästä aikaa! :)

Hurvittelemassa huvipuistossa ja Miamin rannoilla

Lauantaiksi oli suunnitelma herätä aikaisin aamulla, mutta eihän me päästy sängystä ylös.. Soitettiin respaan ja peruttiin aamuksi sovittu shuttle kyyti ja jatkettiin unia. Kun vihdoin päästiin sängystä ylös päätettiin ostaa lippu vain yhteen puistoon ja meidät sai vieraakseen Universalin Adventures Island.

Ajettiin hotellilta puiston parkkiin ja lähdettiin tutustumaan härveleihin. Päätös yhdestä puistosta oli oikea, koska jouduttiin joihinkin laitteisiin odottamaan jopa yli puoli tuntia ja se on vielä varsin vähän sesonkiin verrattuna, jolloin jonot voi olla yli tunnin.

Osa puistosta

Huvipuiston laitteet oli mahtavia ja kyydit aika paljon pitempiä mitä esim. Suomessa on tottunut lintsillä. Parhaimpana mieleen jäi vuoristorata hulk, 3d simulaattori spiderman, järjettömän iso Harry Potterin linna ja Jurassic parkin dinosaurukset (miten voi näyttää niin aidoilta?). Ei ehkä kuitenkaan Abu Dhabin ferraripuiston voittanutta vuoristorataa tullut vastaan, mutta silti u&t suosittelee.

Jurassic parkissa

Harryn linna

Hannu ja Kalle

Puistossa oltiin melkein seistsemään ja sen jälkeen alkoi kevyt 350km ajelu Miamiin. Matkalla Tuomas viihdytti itseään (Hanne ei nauttinut) ulvottamalla auton renkaita aina tulleista lähdettäessä. Puolessa välissä pysähdyttiin Mäkkärillä etsimään netistä hotellia Miamista. Polkon suosituksesta otettiin majoitus south beachilta ja hotelliksi valikoitui La Flora.

Perille päästyä jätettiin auto valet parkingiin ja siirryttiin hotelliin nukkumaan, niin rankka päivä ettei jaksanut edes oluelle lähteä vaikka meininki hotellin ympäristössä oli melkoinen.

Sunnuntaina nukuttiin pitkään ja herättiin vasta ysiltä. Aamupala naamariin ja Miamin rannoille makoilemaan. Miamin biitseillä bongattiin paljon enemmän yläosattomia, kuin brasseissa mutta siltikään mielikuva silikoniblondeista täynnä olevasta rannasta ei täyttynyt..

Paikallista uimapukumuotia

Piirrä se santaan

Iltapäivällä lähdettiin reissun rankimmalle osalle - Shoppailemaan Sawgrass milliin. Aikaa taas tuhraantui ostoskeskuksessa melkein viisi tuntia ja rahaa paloi paljon, mutta vastinettakin saatiin. Yöllä köröteltiin takaisin hotellille ja lähdettiin etsimään ruokapaikkaa. Oli ranta tosi hiljainen verrattuna eiliseen, mutta ruokaa saatiin ja niin oli taas yksi päivä paketissa.. Huomenna viimeinen päivä, harmi. :(

Matkalla ostoksille

Reissun lopputulos

Illallinen

Bahamalta takaisin Orlandoon

Torstai oli viimeinen päivä laivalla, seuraavana aamuna olisimme takaisin Port Canaveralissa. Koko päivä ja seuraava yö meni myös merellä, joten aikaa uida, syödä ja juoda oli riittävästi.. :)

Illallisella

Päivä kuluikin altaalla loikoillen, kunnes sade pääsi yllättämään. Ilma muuttui äkisti epävapaaksi, joten päätimme siirtyä sisätiloihin siemailemaan erilaisia shamppanja drinkkejä. Baareja laivasta löytyy kymmenkunta ja kaikissa on vähän erilainen tarjonta juomien suhteen.

4. Kerroksen shamppanja baari

Illalla kävimme vielä katsomassa osan Elton Johnista kertovaa näytöstä sekä katsomassa miten jenkit menee sekaisin baarivisasta.. Ei ole väliä, jos tissit vähän vilahtaa tai peppu paljaana juostaan, kunhan vaan voitetaan. :)

Perjantai aamulla oli edessä enää aamupala, jonka jälkeen heitettiin hyvästit laivalle ja suunnattiin autovuokraamoon. Tällä kertaa kävi tuuri ja saatiin vähän parempi auto! Matka Orlandoon sujui jo rutiinilla ja tulleistakin selvittiin ilman ongelmia. :) matkalla pysähdyttiin mäkkäriin varaamaan hotelli. Tarkoitus oli varata sama kuin viimeksi, mutta hinta oli melkein tuplat joten päädyttiin varaamaan Westgate Lakes Resort and Spa hotellista huone hintaan 57€. Perille päästyä oli yllätys melkoinen.. Huone noin 50 neliötä, iso parveke aurinkotuoleilla ja olohuoneessa pieni poreallas, rahalle melkoisesti vastinetta!

Matkalla käytiin katsastamassa kuulu surffibiitsi

No tietääkö Jassu mikä auto tämä on? :)

Orlandossa tarkoitus oli mennä wet'n wild vesipuistoon, koska he myivät ainoana iltapäivälippuja. Perille päästyä ihmeteltiin, kun ketään ei näkynyt missään ja kun käytiin kysymässä selvisikin syy - koko puisto oli kiinni, koska klo 11.00 aikaan heillä oli ollut vain viisi asiakasta..

Takaiskusta toivottua päätettiin lähteä katsomaan muita puistoja, mutta kaikki meni kiinni jo klo 17.00, joten jätettiin väliin.. Illalla käytiin katsastamassa yksi pienempi puisto ja käytiin vuoristorata ajalemassa läpi..

Tämän lähemmäs disney worldia ei päästy.. 

Orjalaivalla Bahamalle

Maanantaiksi oli paljon suunnitelmia, mutta loppujen lopuksi jäätiinkin vain hotellin altaalle ennen automatkaa Port Canaveraliin.

Lämmintä oli

Tällä kertaa matka sujui ilman kommeluksia ja tullitkin saatiin hoidettua jo matkalla. Autonluovutuksessa Hannu vähän avautui vuokraamon sedälle, mutta se ei tuottanut toivottua lopputulosta vaan sedät neuvoivat mesoamaan Miamin lentokentällä, josta auto oli vuokrattu. Onneksemme vuokraamosta oli ilmainen kuljetus laivalle, joten ei muuta kuin matkaan.

Turvallista matkaa

Rannassa kassit luovutettiin henkilökunnalle ja turvatarkastuksen jälkeen suunnattiin kohti laivaa. Laiva oli mieletön! Vaikka laiva on 15 vuotta vanha, on se silti aika paljon hienompi ja suurempi, kuin esim viikkarin uusi Grace (noin 100 metriä pitempi). Niin, laivan nimi on Enchantment of the seas ja laiva on rakennettu Helsingissä. Jostain syystä hytteihin on tungettu myös suomalaisia pistorasioita jenkkien lisäksi.. Laiva on uusittu rakennusvuoden jälkeen jo kerran ja samalla ovat kuulemma lisänneet keskelle 50 jalkaa. :O Remontoinnin huomaa myös vessoissa, uusien vessojen hanat roikkuvat silikoonin varassa, kun taas alkuperäiset oraksen hanat ovat kuin uudet. :)

 Loppupäivä menikin laivaan ja laivan ravintoloihin tutustuen.. Myyvät täällä erilaisia paketteja juomien suhteen ja mekin sorruimme pitkän mietinnän jälkeen yhteen pakettiin. Yksi nainen perusteli meille ostaneensa ultimate paketin vain pulloveden vuoksi ja toinen nainen perusteli ostosta sillä, että ei tarvitse maksaa tippejä.. :)

Arvaatkaa mikä valittiin? :)

Tiistaina oli vuorossa cococay, joka on laivayhtiön oma saari.. Saarella ei ole mitään muuta kuin turisteja, mutta hyvänä puolena voitaneen mainita juomapaketin toimiminen myös saarella.. :) Aamupalan jälkeen pakkauduttiin lauttaan, joka kuljetti meidät rantaan. Rannassa aika meni lähinnä auringosta nauttien ja uiden.

Cococay

Illalla nautittiin laivan palveluista ja käytiin katsomassa tanssiesitys. Laivalla on jatkuvasti erilaista ohjelmaa.. Illalla leffat pyörivät altaalla isolla screenillä, teatterissa menee kaksi näytöstä joka ilta, on bingoa, karaokea, livemusiikkia yms. Kaikille jotakin. Altaita on 3 ja lisäksi 6 poreallasta, joista voi vaikka katsoa illan elokuvan drinkki kädessä.

Allaskansi

Keskiviikkoaamuna saavuttiin Nassauhun, jossa meillä oli aamusukellukset bookattuna. Ennen kahdeksaa tuli bussi noutamaan meitä laivalta ja kuljetti meidät keskukseen. Aikaisemmin emme ollutkaan olleet näin isossa keskuksessa, huh. Fiksuna oltiin jätetty kaikki rahat laivalle, kun muutamassa päivässä jo tottunut siihen, että hytin avain on ainut mitä mukana tarvitsee kantaa. Laivalla kaikki maksaminen tapahtuu hyttikortilla lukuunottamatta kasinoa. Nyt käteistä olisi tarvittu 10usd per naama märkäpukuja varten, mutta saatiin onneksi puhuttua märkäpuvut lainaksi..

Sukellukset olivat hyviä. Ensimmäinen oli melkein 30m syvyydessä, hups.. Nähtiin kolmemetrinen hai, pikkukaloja ja kilpikonna, taas! :) Näkyvyys oli loistava ja myös veden lämpötila oli varsin miellyttävä. Toinen sukellus oli paikassa nimeltä BBC ja ei niin syvä kuin ensimmäinen. Sukellus oli kuitenkin hieno ja teimme ensinmäisen hylkysukelluksen, wau!

Hanne kalastusaluksen ruorissa

Näitä nähtiin taas

Iltapäivä, ilta ja yö menikin laivan palveluista nauttien. Täällä ei voi tulla nälkä. Aamupalaa tarjoillaan  vähintään kahdessa eri ravintolassa ja niistä voi vapaasti valita. Jos kuitenkin väsyttää voi aamupalan myös tilata suoraan huoneeseen ilman maksuja. Lounasta saa buffet-ravintolasta ja jos se ei maita, niin voi hakea meksikolaista toisesta ravintolasta tai tilata vaikka pizzan hyttiin. Illallista saa kahdesta eri paikasta ja näiden lisäksi erilaista snäkkiä tajoillaan joka paikassa. Jotenkin ei oikein ole tottunut tähän systeemiin näin suomalaisena.. Hankalaa ajatella, että nyt kun minulla on jano, niin tilaanpa huonepalvelusta vesipullon tai ravintolassa kun ei osaa päättää ruokaa, niin tilatakin molemmat ja jättää osa syömättä.

Illallisella

Henkilökunnalle laivalla olo on näin länkkärin silmin katsottuna aikamoista orjatouhua. Juttelimme meidän illallisravintolan tarjoilijan kanssa ja hän kertoi, että heillä on 7kk putkeen töitä ja sen jälkeen 2kk vapaata. Kaverilla oli Intiassa 8kk lapsi, jonka hän on viimeksi nähnyt puoli vuotta sitten. Varmaan he on kuitenkin aika onnekkaassa asemassa omasta mielestään, koska palkka on kuitenkin kotimaahan nähden iso..

Viimeiset päivät Chilessä ja matka Orlandoon

Toiseksi viimeinen ilta meni Santiagossa aika vauhdikkaasti. Ensin vähän illallista ja sitten vähän baaria. Baarin meitä lähti kaikki 6, muut meni nukkumaan, huoh. Ilta tai yö jo silloin taisi olla, lähti hyvin käyntiin, kun Ruben lupasi tarjota ekan rundin. No paljon puhutut tequilashotit jäi juomatta, koska Ruben fiksuna päätti tilata pullon rommia pöytään. :) Pullosta nautiskeltiin aamuyön tunneille saakka ja hotellille päästiin ennen viittä ja vain siitä syystä, että yökerho meni kiinni.. Sellainen ilta pitkästä aikaa.

Ruben ja rommi

Tähän se sitten johti, Hanne ja Maika vauhdissa

Perjantaiaamulla herättiin varsin rapeissa tunnelmissa. Krapulaa oli vähän ilmassa ja sitä lähdettiin parantelemaan viinitilalle. Viinikierros ei mennyt ihan putkeen, kun joku oli unohtanut tehdä bookkauksen.. Pienen keskustelun jälkeen päästiin kuitenkin osallistumaan viinienmaisteluun ja loppujen lopuksi viinit oli sen verran hyviä, että ostettiin pari pulloa tuliaisiksi.

Viinitasting ulkona nurmikolla maaten, toimii

Viinitilalta palauttamme oli osa porukasta saanut idean lähteä elokuviin. Me olimme kuitenkin päättäneet viettää viimeisen illan jotenkin muuten, joten passattiin leffa ja lähdettiin istumaan ravintolaan Marcellin kanssa. Me kolme vietimmekin varsin miellyttävän illan yhden ravintolan kattoterassilla nauttien viineistä, tapaksista ja hyvistä paukuista. :) koko illallinen kesti yli 4 tuntia ja loppulasku oli vain alle 200usd yhteensä, ei paha!

Santiagon viimeinen illallinen

Lauantaina lähdimme pyörimään kaupungille ja kävimme katsastamassa tukun eri nähtävyyksiä ja kävelimme itsemme näännyksiin paahtavassa helteessä. Onneksi virkistävää juomaa oli kuitenkin tarjolla sopivin välimatkoin. Illalla olikin aika siirtyä hyvästien jättämišen jälkeen lentokentälle odottamaan Miamin konetta. Santiagon dinerssin lounge oli aikamoinen pettymys, joten aika meni lähinnä nettiä selatessa.

Santiago kukkulalta

Tuolta tultiin

Ansaitulla tauolla - kuvaaminen alkaa riittämään..

Sunnuntaiaamulla varhain saavuimme Miamiin. Maahantulomuodollisuuksien jälkeen suunnattiin vuokraamoon, josta pienen väännön jälkeen saatiin auto alle. Niin taas apinaa koijattiin, kilroyn myymään parhaaseen vakuutukseen piti maksaa vielä 13usd per päivä lisää ja navigaattoria kun ei ollut, piti auto vaihtaa parempaan a 25usd päivä.. 90€ vuokrasta tulikin yli 140€, heh.

Dodge Avengerilla lähdettiin kaahaamaan kohti Polkon suosittelemaa outlettiä nimeltä Sawgrass Mills. Perille löydettiin ja samalla todettiin, että navigaattori oli ihan paska. Enpä halausi huomenna olla se virkailija, joka saa meiltä auton ottaa vastaan, nimittäin sanomista tulee! Navigaattorin piti olla paras ja integroitu. Noh, se oli noin 2" näytöllä varustettu ikivanha magellan, jonka näyttö taisi osata neljä eri väriä..

Outlettiin päästyä katsottiin peiliin ja näky ei ollut kaunis, 24h ilman suihkua oli tehnyt tehtävänsä. Suurin osa kaupoista oli vielä yhdeksän aikaa kiinni ja näin ollen yleisöä oli aika vähän, onneksi. Nimittäin tämä pieni yleisö sai seurata miten pyyhimme kosteuspyyhkeillä itseämme puhtaaksi ja vaihdoimme vaatteita ostarin parkkipaikalla. Hilpeyttä herätti myös hampaidenpesu kaupan vessassa, mutta eipä se meitä paljoa haitannut..

Itse ostoskeskus oli valtava ja vaatteet oli erittäin halpoja. Calvin clainin farkut sai 20€:lla, Tommyn pikkutakin alle 50€:lla jne. Koko päivä menikin kaupoilla ostellessamme vaatteita tulevalle risteilylle..

 Tietääkö Jassu mikä auto on kyseessä? :)

Iltapäivällä neljän jälkeen lähdimme ajamaan kohti Orlandoa, josta olimme bookanneet yön The Point Orlando Resortista hintaan 79€. Matka sujui leppoisasti, joskin parit tullit jäi maksamatta ja nyt meitä saattaa odottaa 200usd:n lasku. :) Noh, yritetään huomenna soitella ja hoitaa ne pois.

Hotelli oli varsin miellyttävä yllätys ja ilta menikin uima-altaista nauttien. :)

Chilessä heitettiin huonoja vaatteita pari kassillista pois, jotta saatiin rinkkoihin tilaa. Tämän päivän shoppailujen jälkeen jouduimme tekemään ison päätöksen - Tavaraa on niin paljon, että meidän on pakko juoda tuliasiviinit pois, olemme syvästi pahoillamme tästä työtapaturmasta.

7h shoppailun lopputulos..

Ps. Onneksi huoneessamme on jääkaappi, niin saamme roseen juotua sopivan kylmänä.. :)

Kauden avaus

Keskiviikkona oli taas kerran luvassa aikainen herätys! Matka kohti death Valley:tä alkoi sovittamalla ensin lumilautamonot jalkaan. Death Valleyssä otettiin lauta kainaloon ja kiivettiin 150m korkealle dyynille - Aika rankkaa hommaa auringon paahteessa ja upottavat monot jalassa.

Ylös jaksettiin kuitenkin kiivetä useampaan otteeseen ja siitä ainoasta syystä, että alas tulo oli niin pirun hauskaa! Homma oli aika erilaista lumilautailuun verrattuna - paino piti pitää koko ajan takajalalla yms.

Kausi avattu!

Hannen tyylinäyte

Muutaman tunnin laskemisen jälkeen matka jatkui takaisin kämpille. Iltapäivällä käytiin vielä kääntymässä Moon Valleyssä sekä uudestaan Death Valleyssä tosin tällä kertaa ilman lautoja. Katseltiin myös kuuluisaa auringonlaskua, joka ei nyt niin kovin kummnen pilvien vuoksi ollut. Kierros oli kaiken kaikkiaan aika tylsä, mutta kuului meidän pakettiimme..

Illalla käytiin syömässä porukalla ja piti jatkaa vielä baariinkin, mutta menohaluja vähensi huominen herätys klo 05.30, joten mentiinkin suoraan takaisin kämpille ilman pubikierrosta.

Meillä oli illalla vielä asioita hoidettavana, joten simmut painuivat kiinni vasta yhden jälkeen ja noin 4 tunnin unet odottivat. Saatiin kuitenkin asioita hoidetuksi, joista tärkeimpänä sukellusten bookkaus Bahamalle. Kallista lystiä oli (126€ per nuppi), mutta on toivottavasti sen arvoista!

Torstaina herättiin taas kukonlaulun aikaan, pakattiin kamat ja matka lentokentälle alkoi. Mukavasti hostellissamme oli vedet poikki ja näin suihkukin jäi väliin.. Lento Santiagoon kesti pari tuntia ja se meni mukavasti nukkuen.

Mukava olla vaihteeksi suurkaupungissa: metrot kulkee, suihkusta tulee (lämmintä!) vettä, baarista saa kunnon drinkkejä ja kaupasta löytyy mitä tarvitset. Santiagoon päästyä lähdettiin lounaalle kalaravintolaan, jossa tulikin vähän törsättyä. Lounas maksoi vähän yli 100usd, mutta oli sen arvoista! Varsinkin merietana oli erinomaista ja myös kuningasrapu!

Iltapäivällä iso osa lähti kaupunkikierrokselle meidän suunnatessa ostoskeskukseen. Tuomaksen rinkan alasosan vetoketju oli hajonnut lopullisesti ja tarkoituksemme oli löytää suojapussi, johon rinkan voi lennonajaksi laittaa, koska Tuomas ei uutta rinkka vanhan tilalle halunnut ostaa. Saatiin shoppailut tehtyä ja nyt maataan hotellilla odottaen muita. Tänään olisi tarkoitus lähteä juhlimaan viimeistä iltaa ja katsomaan miten Ruben osaa juoda tequilaa.. :) Huomenna sitten viinitiloille viinejä maistamaan.

Bolivian aavikoilla

Lauantaina matka jatkui bussilla kohti pientä kylää nimeltä Uyuni. Matka sujui joutuisasti Hannen harrastaessa eläinmerkkien bongausta. Uyunin kyläpahanen sijaitsee ihan suola-aavikoiden reunalla ja sijainti oli myös syy meidän vierailuun.

Laamat juoksenteli tiellä

Varo laamaa!

Kaupunki oli pieni, epäsiisti ja tyhjän oloinen. Illalla käytiin syömässä laamaa paikallisella klubilla. Laama ei ollut kovin miellyttävä makuelämys ja hävisi alpakalle 100-0. Tämä saattaa selittyä sillä, että esim. Perussa ei laamaa syödä, koska se on työeläin, mutta toisin ajatellaan näköjään köyhässä Boliviassa. Illallisen jälkeen oli ilta meidän osalta paketissa ja sänky kutsui.

Laamapihvi

Sunnuntaina herättiin odottamaan jeeppien saapumista. Jeepit saapuivat vajaan tunnin myöhässä (ajallaan Bolivian ajassa..), joihin saatiin sullottua kaikki tavaramme sekä koko porukkamme. Meillä kävi hyvä tuuri ja meidän autoon tuli kuskin lisäksi vain viisi ryhmämme jäsentä.

4wd

Ensimmäisenä kohteena oli hylätty juna-asema, jonka Bolivialaiset olivat ihan itse tuhonneet jossain sodassa. Asemalla otettiin muutamat valokuvat, jonka jälkeen matka jatkui kohti paikallista suolatehdasta. Aika mitään sanomaton paikka, josta ei jäänyt käteen oikein mitään. Suolatehtaan jälkeen suunnattiin aavikolle, Salar de uyuni kutsui. Tunnin köröttelyn jälkeen painoi kuskimme jarrua ja alkoi lounaan valmistus. Lounaan valmistuksesta huolehti kaksi kokkia, joten meillä jäi aikaa leikkiä kameroilla ja ottaa tosi hienoja kuvia..

Suolaa

Lisää suolaa

Mini-Tuomas ja Hanne

Lounaan jälkeen hypättiin taas Toyotiin ja matka jatkui "saarelle", jonka nimeä ei nyt pysty muistamaan. Fiilis oli aika outo, ihan kuin olisi katsellut jotain suomen lukuisista lahdista keskellä kovinta talvea. Ainoana erona se, että ilma on paahtavan kuuma.. Saarikierroksen jälkeen oli edessä enää matka kohti ensimmäistä yöpymispaikkaa ja poistuminen suola-aavikoilta tavallisille aavikoille. 

Turpo ja Urpo ja kaktus

Hotelli oli mielenkiintoinen. Suihku maksoi ekstraa, sähköt oli päällä vain klo 19 - 22 ja koko hökötys oli tehty suolasta, niinpä. Ilta sujui kuitenkin rattoisasti viiniä nautiskellen ja erilaisia korttipelejä pelaten.

Suolahuone

Maanantaiaamuun herättiin vierkeänä hyvin nukutun yön jälkeen.. :) Matkaa taitettiin samoilla jeepeillä pysähtyen jos jonkinlaiseen laguuniin. Nähtiin flamingoja ja muita elukoita. Illan päätös oli taas 5 tähden hotelli, jossa majoitumme dormeihin, apua! Ensimmäinen yö yksin sängyssä yli kahteen kuukauteen! Ilta sujui tutun kaavan mukaisesti, joskin ensimmäinen yö oli vienyt pahimmat juhlimishalut, joten yöpuulle päästiin vähän selvemmissä tunnelmissa. :)

Hiekkamyrsky

Flamingot ja kamelinsukulaiset

Kettu

Chincilla

Tiistai ja matka Chilen puolelle, vihdoinkin! Jotenkin sitä alkoi olla jo aika kypsä aavikoihin ja siihen autossa istumiseen. No, autossa saatiin kuitenkin istua vielä nelisen tuntia ennen kuin Chileen päästiin ja matkalla saatiin myös pysähtyä nauttimaan geysireistä.

Geysiri haisi pahalta

Chilen puolelle päästyä oli muutos melkoinen. Heti rajan ylityksen jälkeen muuttui tiet asfaltoiduksi, tien varsilla oli isoja työkoneita, kun Bolivian puolella oli ollut vain laamoja. Kuten Lehdon Tuomas hyvin totesi, siinä näki esimerkin mitä eroa ihan käytännössä on kapitalismilla ja sosialismilla. :)

Bolivian raja

Rajan ylityksen jälkeen saavuttiin San Pedro De Atacaman hippiyhteisöön. Päivä meni kaupunkiin tutustuessa ja bookatessa huomiselle sandboarding reissu, joten kausi päästään avaamaan vähän erilaisessa tunnelmissa.