Ruoka oli hyvää, joskaan ei ihan niin hyvää, mitä perjantaina oltiin saatu lautaselle. Paikka oli myös paikallisten julkimoiden suosiossa ja ravintolassa törmättiin johonkin vanhaan poliitikkoon sekä oopperalaulajaan. Löydettiin myös kaverit ravintolasta ja jatkettiin heidän kanssaan iltaa kohti Puerto Maderon kaupunginosasta löytyvää klubia. Ilmeisesti täällä ei ole niin tarkkaa ajaako autoa muutaman ottaneena vai ei, nimittäin matka klubille taitettiin Carloksen uudella autolla.
Klubille päästyä pöytä järjestyi nopeasti ja skumppa virtasi - Tuomas onnistui yhden lasillisen kaatamaan myös isäntiemme päälle, hups. Pääsimme myös tervehtimään ravintolan omistajia ja muita tärkeitä ihmisiä. Yö kului juoden ja tanssien, mutta neljän aikoihin iski väsymys ja lähdettiin kotiin, kun vielä klubi oli aivan tupaten täynnä paikallisia juhlijoita.
Kahden päivän juhliminen putkeen kostautui ja lauantai oli ensimmäistä kertaa reissussa varsinainen krapulapäivä. Sopivasti myös hostellin vaihto oli päädytty tekemään samana päivänä ja se ei ollut hyvä juttu.. Päivä meni kaupungilla vaeltaen ja heti huoneen saannin jälkeen päädyttiin jatkamaan unia muutaman tunnin. Illallakin oli vielä vähän vetämätön olo, joten päätettiin lähteä leffaan, kun muuhun ei kerran kyetty.. Hanne oli myös jälleen kipeä, siis flunssankin vuoksi. Elokuvaksi valikoitu Captain Philips, joka oli erinomainen elokuva, mutta ensi kerralla pitää muistaa valita sellainen, jossa puhutaan pelkästään englantia.. Meni nimittäin somaliankieliset pätkät ihan ohi.. :)
Sunnuntaina lähdettiin aamulla aikaisin päivämatkalle Uruguaihin. Oltiin vähän huolimattomasti katsottu bussien aikataulut, tai siis katsottiin niitä lähtöä edeltävänä iltana pikaisesti, ja vasta putouksilta lähdettäessä huomattiin, että meillähän on melkein viikko aikaa Buenos Airesissa ja johonkin se aika piti käyttää. Laivamatka Uruguain Coloniaan kesti yhden tunnin ja maksoi 450 paikallista (56€) per naama. Laiva oli Colonia expressin ihan moderni katamaraani ja matka sujui hyvin vaikka mitään ravintolaa sieltä ei löytynytkään..
Colonia del sacramento oli ihan viehättävä pieni kaupunki, jossa tosin päivä riitti ihan hyvin. Katseltiin kaikkia vanhoja rakennuksia, istuskeltiin terasseilla ja nautittiin kauniista päivästä. Yhtenä ohjelmanumerona oli dollareiden metsästys.
Iguazullu tavattu Juuso kertoi, että dollareita saa Uruguaista nostettua automaatista. Joskin ne voi olla Coloniassa loppu, kun jengi tekee sinne reissuja ihan vain dollareita hakiekseen. Noh, me löydettiin yksi automaatti, jossa niitä oli jäljellä ja tyhjennettiin se - kaikki 600 dollaria oli enää siinäkään ATM:ssä jäljellä ja seuraavat asiakkaat kiitti. Näiden dollareiden käyttö perustuu siihen, että Argentiinan järjetön inflaatio syö ihmisten säästöjä ja kun dollareita ei mistään saa, niin niitä pitää hakea muualta tai ostaa. Normaalisti 1USD vastaa 6 argentiinan ränkylää, mutta kadulla pystyy laittomasti vaihtamaan parhaimmillaan 11-12 kurssiin ja ravintolat antaa dollarista helposti 10 paikallista pesoa. Eli kun se ilta ravintolassa aikaisemmin maksoi 400 ränkylää (50€), niin nyt saman saa 40USD:llä, joka euroissa on jotain 30€? Eli dollareita taskuun, jos tänne on suuntaamassa!
Takaisin päästiin ja nyt väsyneenä lepäillään hostellissa.. Josko vielä illallinen ja sen jälkeen aikaisin nukkumaan, ehkä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti