Syntymäpäivät Ilha Grandella

Maanantai-iltapäivänä saavuimme tänne ja sää oli ylivoimaisesti huonointa koko reissun aikana. Vettä satoi ja oli aika viileää. Yritimme illalla varata sukellusta, mutta muita lähtijöitä ei ollut, joten laiva ei meidän kahden takia lähtenyt merelle, yhyy! Tiistaille piti keksiä jotain muuta ohojelmaa.

Tiistaiaamu valkeni aurinkoisena ja päätimme Hannen syntymäpäivän kunniaksi lähteä vaeltamaan, metsään tai mitä lie viidakkoa olikaan, kun kerran sukeltamaan ei päästy. Hannen nilkka on vieläkin vähän turvoksissa Hannen koulukavereiden kanssa vietettyjen rapujuhlien seurauksena (samoista juhlista lahjaksi saatiin Jeesus kuvissa päässä olevat lippikset), joten päätimme valita kohtalaisen helpon reitin, joka oli about 9km pitkä. Reittiin valmistauduttiin sitomalla nilkka ja Hanne sai puudukseksi pari olutta matkan varrella. Suunnitelma oli, että kävellään yhteen suuntaan ja tullaan taksiveneellä takaisin, joita majatalon emännän mukaan paikanpäällä on useita. 

Matkaan mahtui monta nousua ja laskua, välillä piti laittaa neliveto päälle että pääsi etenemään, kun taas loppumatkassa tarjottiin valmiita portaita ja kaiteita. Aika vaihtelevaa maastoa ja yllättävän raskasta.

Matkaa taitettiin reilut nelisen tuntia ja sinä aikana leikittiin luontokuvaajaa. Muistikortille onnistuimmekin tallentamaan mielettömiä otoksia - yksi pieni perhonen ja puolen metrin mato. :) 

Apinoiden takia ei jaksettu kaivaa kameraa repusta ja oikeastaan mitään muuta mielenkiintoista elukkaa ei näkynyt, lukuunottamatta lintujen kokoisia perhosia, jotka kuitenkin aina pääsi karkuun kameraa. Vajaa kilometri ennen päätepysäkkiä luulimme jo olevamme perillä ja tietysti ensimmäisenä suuntasimme oluelle, jonka jälkeen hyppäsimme mereen. Meressä kelluessamme rupesimme ihmettelemään miksi kaikki muut jatkavat matkaansa vielä eteenpäin..

 No selvisihän se lopulta, että matkaa kohteeseen on vielä reilu kilometri ja edessä yksi iso nousu, yllätys? Keräsimme tavarat kasaan, vaihdoimme vaatteet ja matka jatkui vielä kerran kohti Praia Lopes Mendesiä. Perille kuitenkin päästiin, mutta takki alkoi olemaan sen verran tyhjä ettei jaksanut edes uimaan raahautua.

 Eihän kyseiseltä rannalta ollut myöskään mitään taksiveneitä, joten jouduimme lompsottamaan vielä kilometrin edelliselle rannalle, josta saimme veneen takaisin kotiin.

Vaelluksen jälkeen käytiin taas bookkaamassa sukellusta seuraavalle päivälle, mutta lähtijöitä ei vieläkään ollut, joten alkaa näyttämään siltä että sukelluksesta täällä jää väliin.. :( Illalla käytiin vielä juhlistamassa Hannen synttäreitä hienolla kalaillallisella ja tällä kertaa alkoholia nautittiin eurooppalaisen sivistyneesti, vaikka juhlapäivästä olikin kyse, koska oli pieni mahdollisuus päästä aamulla sukeltamaan. Mukavata oli ja ruoka oli aivan mahtavaa! Hanne innostui ensimmäistä kertaa simpukoista!