Aamulla lähdettiin tutustumaan pienelle saarelle, jossa nähtiin taas satoja meri-iguaaneja, merileijonia, erilaisia lintuja sekä noin 40 haita. Hait oli aika mielenkiintoinen kokemus, mutta muuten vähän tylsää. Toisaalta jos miettii mitä kaikkea nähtiin, olisi tämänkin pitänyt olla mielenkiintoinen aamupäivä, mutta ehkä sitä vaan turtuu ja odottaa koko ajan jotain huikeampaa elämystä.. Ei makeaa mahantäydeltä vai miten se menikään? Aamulla myös puhelin piippasi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tekstarin merkiksi. Elkku oli laittanut tulemaan Nikonin huollon osoitteen Limassa sekä selvittänyt hintoja, iso kiitos sinne!
Turpo ja Urpo
Saarikierroksen jälkeen dingit kyyditsi meidät rantaan, josta matka jatkui tulivuorelle. Matka rantaan oli mielenkiintoinen - Merileijonilla on täällä tapa kiivetä poijussa oleviin veneisiin löhöämään ja niitä oli hauska katsella. :)
Tulivuoren juurelle mentiin bussilla ja siitä matka jatkui noin tunnin vaelluksella kohti huippua kraaterin reunalle hämmästelemään. Ihan mielenkiintoista, mutta pikkuhiljaa alkaa olemaan kiintiö täynnä tulivuoriakin kohtaan. :)
Kraateri
Alas päästyä matka jatkui johonkin kilpikonnien hoivakotiin, jonka tarkoituksena on kasvattaa kilpikonnia ja 8-vuoden ikäisenä vapauttaa ne luontoon ja näin saada elpymään Galapagos saarten maakilpparien kanta. Kilpikonnakanta on vähän heikoissa kantimissa, koska ihmiset on pistellyt niitä poskeen aikamoisen läjän. Joskin tuntuu kummalta, että yli 100-vuotias liha voisi olla hyvää, mutta kai se sitten on?-)
Hoivakodissa saatiin hämmästellä kaiken kokoisia ja ikäisiä kilpikonnia. Mielenkiintoisinta oli nähdä vasta parin viikon ikäinen donatello kilppari sekä hajonneista munista talteen otettuja alkioita.
Viikon? ikäinen kilpikonna
Parin kuukauden? Ikäinen
Loppuillaksi ohjelmaan oli varattu 2h aikaa "kaupunkiin" tutustumiselle. Kylä oli aika paljon Naantalin keskustaa pienempi, joten mitään tekemistä ei oikein ollut. Me ratkaistiin ongelma menemällä baariin nauttien oluesta, viinistä ja internetistä. Moni muukin oli päätynyt samaan ratkaisuun ja laivalle päästyä pientä juhlantuntua oli jo ilmassa. Laivan henkilökunta osoitti myös ensimmäistä kertaa omaavansa pelisilmää ilmoittaen häppärin kestävän ilta kahdeksaan.
Illallinen nautittiin tällä kertaa oppaan kanssa samassa pöydässä ja saatiinkin vastaukset moneen mieltä askarrutaneeseen kysymykseen. Esimerkiksi tähän - Galapagos saarilla ei ole sakkoja luvassa, jos esim. syöt kilpikonnan, vaan silloin sinua odottaa Ecuadorin vankila, jossa saat viettää seuraavat kolme vuotta. Sama laki suojaa kaikkia eläimiä, joten ehkä siitä syystä eläimet saavat olla rauhassa..
Illallisen jälkeen ihmisten iloinen mieli lopahti ääneen, joka tuli ankkurien nostosta. Niinpä, kaikki suuntasi taas hytteihinsä ja edessä olisi enää yksi kokonainen päivä Galapagos saarien lämmössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti